Siirry pääsisältöön

Esittäytyminen

Moikka!

Olen hetken aikaa haaveillut blogin aloittamisesta ja tässä sitä nyt ollaan muutaman lähipiirin rohkaisevan sanan jälkeen. Blogin punainen lanka on vielä hukassa. Uskon, että se muotoutuu ajan myötä. Kirjoitan, koska tykkään nostaa mielenkiintoisia aiheita esille ja toivon, että ne synnyttävät keskustelua. En ole tiettyyn teemaan sidottu. Blogin avulla jäsennän myös omia ajatuksia.

Olen 29 vuotias perheen äiti Keravalta. Arjen rytmipuikkoja kanssani tahdittaa aviomies Jussi. Meillä on 3 vuotias ihmispoika Aamos ja kaksi naiskoiraa Kerttu ja Ilona. Työskentelen tällä hetkellä rahoitusalalla luotonvalvonnan tehtävissä ja aloitin syksyllä 2017 tradenomin opinnot työn ohessa Haaga Helian ammattikorkeakoulussa.

Lämpimästi tervetuloa Kissoja Pöydällä blogiin!!

Tässä tarinoitsija itse työssään sohvan nurkassa sunday lookissa 💁








Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Työnhaku

Sitten mun lempi aiheeseen. Työnhakuun. Kaikki kaverit, jotka lukee tätä nauraa nyt ääneen. Olen aina ollut kiinnostunut siitä, mikä herättää rekrytoijassa kiinnostuksen. Olen usein auttanut kavereita hakemusten laatimisessa ja jostain kumman syystä se on mun mielestä kivaa hommaa. Harmi kun siitä ei voi tehdä itselleen ammattia.  Kun on joku hyvä duuni, tavalliseen tapaan tänä päivänä sitä hakee parhaimmillaan 200 ihmistä. Millä erottua joukosta? Jotkut ovat hyviä tässä, mutta kaikille työpaikan hakeminen ei ole helppoa. Tämä ohje on niille, jotka eivät ole aiheeseen kovin perehtyneitä. Näkemykset perustuvat omiin kokemuksiin ja Haaga-Helian oppeihin. Olisi hienoa, jos ohje synnyttäisi keskustelua työn hausta, koska moni kamppailee aiheen parissa. Anna kommentteihin vinkkejä tai kerro omista kokemuksistasi!     Fengshuin kartoitus Ennen kuin lähdet soitellen sotaan, ota yrityksen nettisivut auki, jonne olet hakemassa. Lueskele, mikä on yrityksen fe...

Etätyö

Välillä aamulla kun pääsen päiväkodin pihaan hikikarpalo laskeutuu pitkin otsaa. Aamutreenin kruunaa Keravan Heikkilän päiväkodin pikku ylämäki, jonka yleensä juoksen lapsi kainalossa ylös. Sitten jatkan aamuruuhkan läpi toimistolle. Minuuttiaikataululla, tottakai. Töitä 8-16 ja takaisin päin sama homma. Kaikkien meidän arki on kiireinen ja nyky yhteiskunnassa ihmisiltä vaaditaan huomattavasti enemmän kuin ennen. Työajan seuranta, tuloksen ja tehokkuuden mittaaminen on työpaikoilla arkipäivää. Nykyajan ihanne työntekijähän on joustava ja yrittäjähenkinen. Aikataulut, tehokkuus ja organisointi ovat avainsanoja töissä ja vapaa-ajalla. Helvetin kiire jatkuvasti. Onko siis ihme, että jengi uupuu? Yrityksissä mietitään paljon sitä, kuinka työntekijöistä saadaan kaikki paukut irti, miten sairauspoissaolot vähenisivät ja kaikilla olisi duunissa kivaa. Hienoa, että työhyvinvointi on merkittävässä roolissa tänä päivänä. Omalla työpaikallani koen, että meistä pidetään huolta ja työsuhde-edut...

Voitaisko vähän puhua kiinteistönvälitysalasta?

Aihe juolahti mieleen Hesarin mainosartikkelista, jossa OP Kiinteistökeskus etsiskelee alalle 15 uutta välittäjää. Tässä artikkeli jos nappaa lukaista https://www.hs.fi/mainos/art-2000005467847.html . Pakko taas ihmetellä mihin ihmeeseen välittäjiä tarvitaan noin paljon, alalla on paljon hyviä välittäjiä, vain ilman oikeita kontakteja. Kiinteistönvälittäjän ammatti oli joskus suuri haaveeni. Kiinteistö Kaisalla saattoi olla mielikuviin jotain vaikutteita. Olin valmis toki tekemään paljon töitä ja kaikki läheiset olivat sitä mieltä, että duuni sopii minulle erittäin hyvin (jopa appiukko). Tuolloin työskentelin vielä vanhassa ammatissani kampaamon esimiehenä. Eräänä päivänä kun olin hiusalaan totaalisen kypsä, ajattelin, että nyt lähden sitten kokeilemaan kiinteistönvälittäjän hommia. Lähipiiri varmasti allekirjoittaa, että olen suht nopea liikkeissäni kun innostun jostain uudesta. Noin viikko päätöksen teon jälkeen istuin Helsingin keskustassa eräässä välitystoimistossa työhaastattelu...